Toimivaan arkeen rajoista riippumatta

Kun yltiöoptimisti ja unelmoiva realisti toimivat työparina, voisi luulla arjen karkaavan kauas. Onkin käynyt päinvastoin: toimivasta arjesta on tullut koko työn onnistumisen mittari.

Kuninkaankolmion asioita viedään eteenpäin pienellä ja ketterällä organisaatiolla.  Seudullisessa aluekehittämisprojektissa kolmen kaupungin rajapinnan asioita koordinoivat työparina projektinjohtaja Kimmo Kuisma ja projektisuunnittelija Riikka Henriksson. Heidän työkumppaneinaan on joukko Espoon, Vantaan ja Helsingin virkamiehiä.

"Tämä työ on paljolti yhteydenpitoa asioiden mahdollistamiseksi", sanoo Kuisma ja naurahtaa pelkistävänsä työnsä lapsilleen klassikolauseella "isi käy kokouksissa". 

Suuri osa työajasta menee eri palavereissa. "Yhtään turhaa kokousta ei tietenkään kannata pitää, mutta kolmen kaupungin asioissa on aina monta toimijaa."

"Käytännössä kyse on yhteydenpidosta muun muassa kaavoittajiin, palvelujen tuottajiin, eri alojen suunnittelijoihin sekä rakentajiin. Kaupunkien omien yksiköiden ja ulkopuolisten tahojen toiminta, suunnittelutyö, kilpailutukset, rahoitus ja aikataulut tulee saada sovitettua yhteen."

Kuisma korostaa ohjaavansa seutuyhteistyötä kumppaneinaan Espoon, Vantaan ja Helsingin vastuuhenkilöt. Lisäksi hän vastaa yhdessä Henrikssonin kanssa Kuninkaankolmioon kuuluvien Helsingin puoleisten alueiden Kuninkaantammen ja Honkasuon aluerakentamisen edistämisestä.

"Meillä huolehditaan aluetoteutuksen kokonaisuuden pysymisestä käsissä, jotta asukkaiden ja yrittäjien arki toimisi kaupunkirajoista huolimatta.  Kun uusille asuinalueille suunnitellaan kunnallisia palveluita, esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja, niiden sijoittamista ja kapasiteettia tarkastellaan niin, että ne voivat palvella asukkaita yli kuntarajojen. Suunnittelussa ei tulisi enää lähteä siitä, että palvelut vastaavat kussakin yksittäisessä kaupungissa rakennettavan alueen väestömäärää, vaan Kuninkaankolmion aluetta tarkastellaan kokonaisuutena."

Kehittämisfoorumissa tieto kootaan yhteen

Riikka Henriksson aloitti työskentelyn Kuninkaankolmion aluekehittämisprojektin palveluksessa heinäkuussa 2009. "Alueen asiat olivat kyllä tuttuja jo aiemminkin. Työskentelin vuosina 2005-2006  Helsingin kaupunginosayhdistysten Kansalaiskanava -hankkeessa, jossa kehitettiin asukkaiden ja hallinnon välistä vuorovaikutusta pääkaupunkiseudulla. Asun  Kuninkaankolmioon kuuluvassa Kilterinmäessä, joten alueen tulevaisuus kiinnostaa kyllä myös omakohtaisesti."

Projektitoiminnassa limittyvät lukuisat julkisen ja yksityisen sektorin toimijat sekä alueiden uudet ja tulevat asukkaat ja heidän erilaiset järjestönsä. Asukasyhteistyö on ollut Riikka Henrikssonin erityisvastuulla.

"Yritän tehdä monimutkaisetkin suunnittelun ja rakentamisen kokonaisuudet erilaisine reunaehtoineen asukkaille ymmärrettäväksi. Ja mieluiten tietenkin ennakkoon. On tärkeää, että asukkaat, yrittäjät ja muut toimijat saavat saman tiedon hankkeista riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat ja toimivat."

Kuninkaankolmiossa projektin yhteistyön tärkein toimintatapa on kehittämisfoorumi, jossa aluetta koskevaa tietoa kootaan yhteen. Asukasyhdistysten puheenjohtajien ja muiden aluevaikuttajien kautta välitetään tietoa ja kerätään palautetta eri ehdotuksista.

Aluekehittämishankkeet ovatkin aina tasapainoilua eri intressien välillä, Kuisma muistuttaa. "Liiallinen kumarrus johonkin suuntaan on pyllistys toiseen suuntaan. Meidän tehtävämme on ajaa yleistä etua ja huolehtia että kokonaisuus pysyy käsissä. Siksi tämä työ onkin paljolti eri osapuolten toiveiden ja mahdollisten ongelmien ennalta kartoittamista."

Ei suoranaista päätösvaltaa

Projektilla ei ole suoranaista päätösvaltaa alueen asioihin eikä se rahoita hankkeita. Sen sijaan se osallistuu maankäytön suunnitteluun ja toteutukseen sekä palveluiden kehittämiseen.

Aluekehittämisprojektin suunnittelu ja toteutus nojaavat päättäjien hyväksymiin yleisiin kehittämisstrategioihin, yleis- ja asemakaavoihin, maankäytön ja asumisen toteutusohjelmiin sekä kaupunkien elinkeinostrategioihin.

Helsingin hallinnossa aluerakentaminen ja seutuyhteistyö on sijoitettu talous- ja suunnittelukeskukseen suoraan kaupungin johdon alaisuuteen. "Tämä on toimiva tapa. Poikkihallinnollinen yhteistyö sujuu näin joustavasti ja tehokkaasti."

Projektin ohjaus on järjestetty kolmen kaupungin kesken apulaiskaupunginjohtajatasolla. Olavi Louko Espoosta, Hannu Penttilä Helsingistä ja Jukka Peltomäki Vantaalta kokoontuvat johtoryhmänä muutamia kertoja vuodessa linjaamaan Kuninkaankolmion asioita.

Kaupunkiyhteistyön varsinaisesta käytännön toiminnasta vastaa kehittämisryhmä, jonka puheenjohtajana Kuisma toimii. Siellä huolehditaan asioiden valmistelun etenemisestä kunkin kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa.

Tahto yhteisiin toimintatapoihin olemassa

Kuninkaankolmion projektinjohtajan töitä syksystä 2008  tehnyt Kimmo Kuisma kuvaa itseään yltiöoptimistiksi ja sosiaaliseksi verkostoitujaksi. Molemmille ominaisuuksille lienee projektityössä runsaasti käyttöä.
"Vaikka tässä on monta toimijaa asiat ovat käynnistuneet aika hyvin. Kehittämisryhmässä kiperistäkin asioista voidaan käydä avointa keskustelua niiden oikeilla nimillä."

Kuninkaankolmiossa yhteistyötä tekevien kolmen kaupungin toimintatavat poikkeavat Kuisman kokemuksen mukaan toisistaan. "Helsinki on vanha kaupunki ja sillä on varsin itsenäiset toimivat virastot. Espoossa ja Vantaalla organisaatio on ohuempi, joka tuo puolestaan helppoutta esimerkiksi oikeiden ihmisten tavoittamiseen", arvioi Kuisma, jolla on myös viiden vuoden työkokemus Vanha-Espoon asemakaavoittajana.

Tahtotila suunnittelu- ja toimintatapojen yhteiseen sovittamiseen on Kuisman mielestä Kuninkaankolmiossa kuitenkin jo olemassa. ”Tässä on  kyse myös tärkeistä palveluverkkoon ja rahoihin liittyvistä asioista. Muun muassa kustannusten jako ja palveluiden mitoitukset pitää saada uusilla alueilla toimiviksi. Kun esimerkiksi Honkasuolle rakennetaan aikanaan päiväkoti, jota käyttävät myös vantaalaiset, niin pitääkö Helsingin yksin vastata investoinnista ”, projektinjohtaja pohdiskelee.

Riikka Henriksson luonnehtii itseään realistiksi, jolla on myös unelmia. "Tässä työssä ne koskevat kuitenkin arjen konkreettisia asioita, sitä miten onnistumme edistämään laadukkaita alueita, joilla viihdytään niin vapaa-aikana kuin työssäkin. Itse asiassa arjen sujumista voi pitää aika hyvänä mittarina työmme onnistumiselle."

Minuutit kilometrejä tärkeämpiä

Työssään Henriksson ja Kuisma joutuvat siis jatkuvasti pohtimaan, miten Kuninkaankolmion asiat saataisiin toimimaan mahdollisimman joustavasti alueen tulevien asukkaiden ja yritysten kannalta. Mitä toimiva arki sitten heille itselleen merkitsee?

"Olennaista on, ettei välttämättömyyksien hoitoon mene liikaa aikaa", filosofoi Henriksson. "Se tarkoittaa toimivia liikenneyhteyksiä ja lähipalveluita. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan tulisi olla kävelyetäisyydellä. Ylipäätänsä haluan asua alueella, jossa oma auto ei ole pakollinen."

Kuisman vaakakupissa painoarvoa saavat kouluyhteydet. "Kolmen kouluikäisen isänä haluan, että koulut löytyvät läheltä ja reitit niihin ovat turvallisia. Toivottavasti amerikkalainen systeemi, jossa lapset on pakko kuljettaa kouluihin, ei koskaan rantaudu meille."

Myös omassa arjessa Kuismalle on tärkeää vaivaton liikkuminen, mutta näkökulma on toinen."Työmatkani suuntautui aiemmin omalla autolla Espooseen. Nyt on arjen ylellisyyttä istua työmatkalla bussissa tai ratikassa – ja keskittyä hetken vain omiin ajatuksiin tai hyvään kirjaan.”

Kuninkaankolmiossa Espoon, Helsingin ja Vantaan  raja-alueella kolme kaupunkia tekevät yhteistyötä, jotta kaupunkirakennetta, palveluja ja liikkumista voitaisiin suunnitella ja toteuttaa joustavasti ja kuntarajoista riippumatta. Ketkä sitten ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Kuninkaankolmion aluetta? Siitä kertoo tämä kirjoitussarja.

Teksti: Timo Saari
 Kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy