Tavoite: kaupunkimainen paikalliskeskus

Kuninkaankolmion seudullista aluekehittämisprojektia ohjaa kolmen kaupungin apulaiskaupunginjohtajista muodostuva ryhmä. Tässä haastattelussa he vastaavat kysymyksiin Kuninkaankolmion alueen nykyisistä haasteista ja esittävät visionsa alueen tulevaisuudesta.

Johtoryhmän muodostavat Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (puh.joht.), Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko ja Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen. He kokoontuvat muutaman kerran vuodessa linjaamaan yhteistyön suuntaviivoja ja kehittämiskohteiden valmistelun etenemistä.

1. Kuninkaankolmion alueella tavoitellaan maankäytön ja palveluiden järjestämistä yli kuntarajojen. Miksi tämä on tärkeää?

Hannu Penttilä (HP): Helsingin seutu on kuntalaisten kannalta yhtä kokonaisuutta ja tämän mukaisesti myös maankäyttö ja palvelut on syytä toteuttaa. Jos tässä onnistumme, niin kiitoksen saamme kaikki me kolme kaupunkia.  

Juha-Veikko Nikulainen (J-VN): Tärkeintä on se, että arjessa tarvittavat palvelut ovat saatavissa mahdollisimman lähellä.

Olavi Louko (OL): Tämä on tärkeää seudun talouden ja asukkaiden joustavan palvelun vuoksi.

2. Missä palveluissa on tehokkainta ja luontevinta harjoittaa yhteistyötä? Päivähoito, perusopetus, terveyspalvelut, sosiaalisektori, liikuntapalvelut...? 

OL: Kaikissa noissa ja vielä monessa muussakin.

J-VN: Kaikissa lähipalveluissa, joita ovat esimerkiksi päiväkodit, alakoulut, neuvolat.

HP: Pääkaupunkiseudulla on jo vuosikymmeniä harjoitettu yhteistyötä kirjastokortista vesilaitospalveluihin. Tuskin liikunnan harrastajatkaan aina muistavat, minkä kunnan palveluita käyttävät. Tehokkainta yhteistyö on ympäristöpalveluissa ja kulttuuripalveluissa.

3. Mitä hyötyä rajapinnan asukkaille, nykyisille ja tuleville, on yhteistyöstä? Jos yhteistyöllä etsitään tehokkuutta, voiko se tarkoittaa myös palvelujen siirtymistä kauemmaksi ja niiden heikentymistä?

OL: Saattamalla yksiköt riittävän suuriksi varmistetaan palvelut. Kuninkaankolmiossa palvelu on alueellista, rajoista riippumatonta. Nykytilanteessa pienet erilliset rajaseutujen yksiköt sen sijaan saattavat olla vaarassa.

J-VN: Yhteistyö mahdollistaa laadukkaat lähipalvelut kustannustehokkaasti, sillä asiakaspohja on laajempi kuin kunnan omana toimintana olisi.

HP: Yhteistyöllä tuotetut palveluthan pysyvät luotettavimmin lähellä ja ovat samalla tehokkasti tuotettuja.

4. Kuninkaankolmion seudullinen aluekehittämisprojekti perustettiin pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien päätöksellä 11.11.2008.  Mitä tähän mennessä on saatu aikaan?

OL:  Suunnittelu on lähtenyt hyvin ja nopeasti käyntiin.

HP: Seudun suunnittelu on nyt yhdellä pöydällä ja alue on nousemassa kolmesta laita-alueesta kolmen kaupungin yhteiseksi keskukseksi.

J-VN:  Nyt on luotu hyvä pohja yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Tästä on hyvä jatkaa erilaisten projektien merkeissä eteenpäin.

5. Kyseessä on seudullinen pilottiprojekti. Miten näette kaupunkien yhteistyön kehittyvän tulevaisuudessa?

HP: Yhteistyötä aina tarvitaan, vaikka organisaatiot ja kuntarajat vaihtuisivatkin

OL: Tästä saadaan hyviä kokemuksia myös muualle. Tällainen yhteistyö on tulevaisuudessa aivan välttämätöntä palvelujen varmistamiseksi yli kuntarajojen.

J-VN: Kaupunkien yhteistyö tulee tiivistymään ja laajenemaan.
 

6. Kuninkaankolmion aluekehittämisprojektin etenemisen tiellä on nähtävissä myös riskejä. Miten kommentoitte seuraavia haasteita:

• Kuntatalouden tasapainottamistoimenpiteet luovat epävarmuustekijöitä Kuninkaankolmion palveluverkon suunnitteluun.
• Kehä II:n toteutukselle ei ole aikataulua, mikä aiheuttaa tämän poikittaisyhteyden toteutukseen, eritasoliittymien suunnitteluun ja rakentamiseen epävarmuustekijöitä. Tämä puolestaan tuo uusien asuinalueiden liikenteelle haasteita.
• Jokeri 2 –linjan toteuttaminen edellyttää useiden asemakaavojen ja katusuunnitelmien vahvistumista. Päätöksiä koskevat mahdolliset valitukset saattavat kuitenkin viivästyttää Jokeri 2:n liikennöinnin käynnistämistä suunnitellussa aikataulussa.

OL: Sanoisin lähes päinvastoin: yhteistyöllä voidaan varmistaa palvelut rajaseuduilla. Kehä 2:n aikataulu on kyllä todellinen ongelma. Siihen haetaan ratkaisuja, joilla liikenteen sujuvuus voidaan hoitaa vaiheittain tarpeen mukaisesti.

J-VN:  Kuntatalous on haaste meille toimijoille. Kehä II:n toteutukseen on etsittävä ratkaisu, joka on sekä liikenteellisesti että taloudellisesti realistinen. Jokeri 2 on tervetullut lisä poikittaisliikenteeseen, jota palvelee myös vuonna 2014 toimintansa aloittava Kehärata.

HP: Yhteistyöllä lopputulos on lopulta kuitenkin parempi. Nämä haasteethan ovat yhteisiä ja kyse on valtion rahoituksen erityishitaudesta, kun kyseessä on pääkaupunkiseutu. Yhteistyössä selvitämme myös nykytilannetta parantavia väliaikaisratkaisuja.  Tämä kaikki kuuluu pääkaupunkiseudun normaaliin elämänmenoon, jossa kuntien yhteistyö kuitenkin poistaa osan näistä hidastustekijöistä. Pyrimme parhaamme mukaan pitämään luvatut aikataulut.

7. Mikä on oma visionne Kuninkaankolmion tulevaisuudesta? Millaista alueella on 10-15 vuoden kuluttua?

OL: Tuon ajan kuluttua Kuninkaankolmiossa on kolmen kaupungin yhteinen kaupunkimainen paikalliskeskus, jossa rajoja ei tarvitse miettiä.

HP: Alue on kaupunkimainen ja yhtenäinen esikaupunkialue.

J-VN:  Kuninkaankolmion alue tulee tiivistymään kaupunkikeskukseksi, sillä siellä on paljon kasvupotentiaalia. Vajaan kolmen vuoden päästä toimintansa aloittava Kehärata luo mahdollisuuksia niin asunto- kuin työpaikkarakentamiseenkin Kuninkaankolmion alueelle. Malminkartanosta, Myyrmäestä ja Louhelasta pääsee nopeasti junalla Marja-Vantaalle, johon tulee asuntoja ja työpaikkoja 30 000 ihmiselle sekä  lentoaseman alueelle, jossa on jo nyt 20 000 työpaikkaa.

8. Lopuksi kysymys, jota kaikki "Kuninkaankolmion kummit" pohtivat omasta näkökulmastaan: millainen Teidän mielestänne on ”toimiva arki”?

OL:  Toimiva arki on edellä kuvatun kaltainen paikalliskeskus, jossa kaikki palvelut ovat kohtuuetäisyydellä rajoista riippumatta.

J-VN: Hyvät palvelut helppojen kulkuyhteyksien päässä.

HP: Toimivassa arjessa ei kunnan palvelut tule ensinnä mieleen, koska ne toimivat.

Teksti: Timo Saari
Kuvat:
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, kuva Tuulikk Holopainen
Espoon tekninen ja ympäristötoimen johtaja Olavi Louko, kuva Markku Ojala
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen