Päivähoito halutaan kodin lähipalveluna

Päivähoitopaikka lähikunnassa on vielä ani harvan pääkaupunkiseutulaisen käyttämä mahdollisuus. Kyseessä on kuitenkin idea, jonka aika on vielä tulossa. Mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja kuntarajojen yli koetaan vanhempien parissa erittäin tarpeelliseksi.

Päivähoidon yhteiskäyttöä on kokeiltu Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla vuoden 2008 elokuusta lähtien. Yhteiskäyttöalueilla asuvat perheet ovat voineet saada lapselle päivähoitopaikan joko omasta asuinkunnastaan tai toisen kunnan alueelle ulottuvalta yhteiskäyttöalueelta. Perheen muuttaessa kaupungista toiseen lapsen päivähoitopaikan on voinut myös säilyttää vanhassa kotikaupungissa.

"Toistaiseksi päivähoidon yhteiskäyttöä on hyödynnetty aika vähän. Elokuussa 2010 oli vain 11 yhteiskäyttöalueella asuvaa lasta päivähoidossa toisessa kunnassa. Mahdollisuus jatkaa vanhassa päiväkodissa myös toiseen kaupunkiin muuton jälkeen on ollut suositumpi, sen piirissä oli samaan aikaan 139 lasta", kertoo Vantaan päivähoidon suunnittelija Päivi Riehunkangas selailtuaan tuoreita elokuun 2010 tilastoja.

Yli puolet pääkaupunkiseudun laajaan päivähoitokyselyyn vastanneista vanhemmista, 57 prosenttia, oli kuitenkin sitä mieltä, että mahdollisuus saada päivähoitopaikka myös toisesta pääkaupunkiseudun kunnasta on heille erittäin tärkeä asia.

Kuninkaankolmion kaupunginosista vain Espoon Uusmäki kuuluu suoraan seudullisen päivähoidon yhteiskäytön alueisiin. Kuninkaankolmion lähialueista ovat Helsingistä mukana Pitäjänmäen peruspiiri ja Vantaalta Hämeenkylä, Hämevaara ja Vapaala.

"Yhteiskäytön kokeiluahan jatketaan vuoteen 2012 asti. Päätökset jatkosta tehdään kunnissa ennen tämän vaiheen päättymistä. Näyttää vahvasti siltä, että vanhemmat haluavat päivähoidon yhä nimenomaan kodin lähipalveluna, eivätkä esimerkiksi työpaikkansa lähettyviltä", arvioi Riehunkangas.

"Meillä Helsingin Pitäjänmäellä ja esimerkiksi Espoon Leppävaarassa on pula päivähoitopaikoista. Siksikin on hyvä katsoa, onko toisen kaupungin lähialueella vapaata päivähoitokapasiteettia", sanoo Helsingin päivähoidon vastaava suunnittelija Marjo Salminen.

Kantakaupunki kiinnostaa lapsiperheitä

Hoitopaikkavajeen syyt löytyvät lähimenneisyydestä ja kaupunkien kireästä taloustilanteesta. 2000-luvun alkuvuosina päiväkotien rakentamista lykättiin erityisesti helsinkiläisten lapsiperheiden ryhtyessä pakenemaan kehyskuntiin.

"Nyt lapsiperheitä on taas enemmän. Nuoret perheet eivät enää haluakaan entisessä määrin omakotitaloihin maaseudulle kahden auton loukkuun, vaan perhe halutaan perustaa kantakaupunkiin, jonne myös rakennetaan uusia alueita."

"Uusilla alueilla kaavoituksen kanssa yhteistyössä sitten katsotaan, tarvitaanko myös uutta päiväkotirakentamista. Ja mieluiten tässä taloustilanteessa ei tietenkään yliresursoida. Päivähoidon tarkkaa tarvetta on laman vuoksi ollut myös vaikeampaa ennustaa. Meillä Helsingissä se ei esimerkiksi tuonutkaan notkahdusta päivähoitopaikkojen kysyntään", kertoo Salminen.

Päivähoito on Espoon valtuuston linjauksen mukaan lähipalvelu. "Joskus lähin paikka löytyy toisen kunnan alueelta. Meillä Espoossa jonottaa tällä hetkellä 50-60 lasta päivähoitopaikkaa Kauniaisista. Luontevat kulkusuunnat ratkaisevat paljon ja yhteydet Espoon ja Kauniaisten välillä toimivat hyvin", sanoo Espoon varhaiskasvatuksen asiantuntija Päivi Rasmus.

Kotihoito suosittua Vantaalla ja Espoossa

Erityisesti Espoo ja Vantaa tahtovat, että tulevaisuudessa vanhemmat hoitavat jälkikasvunsa yhä useammin itse. Molemmissa kaupungeissa päivähoitoon ilmoittautuneiden lasten määrät ovat laskeneet, kun kaupungit sitoivat runsaan kahden sadan euron kuntalisän siihen, että myös saman perheen kaikki alle esikouluikäiset lapset hoidetaan kotona.

Vantaalla kuntalisän kotihoitoon kannustavat tulokset ovat selvästi nähtävissä. Lapsia on kotihoidossa keskimäärin runsas kolme sataa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalla lapsen kotihoidosta maksettava kuntalisä on 215 euroa ja Espoossa 218 euroa kuussa.

"Perheen oma valinta lopulta ratkaisee, mitä päivähoitomuotoa käytetään", sanoo Rasmus. "Jos toinen vanhemmista haluaa hoitaa lapsia kotona, se mahdollistetaan", täydentää Riehunkangas.

Uusia päiväkoteja Kuninkaankolmioon

Uusien kaupunginosien syntyminen ja vanhojen täydennysrakentaminen lisää päivähoitopaikkojen tarvetta Kuninkaankolmion alueella. Myyrmäkeen ollaan vuonna 2013 suunnittelemassa uutta ympärivuorokautista päiväkotia, johon on kaavailtu 7 ryhmää eli noin 120 lasta. Nykyinen 24 tunnin päiväkoti on jäänyt auttamattoman pieneksi Myyrmäen tarpeisiin. Espoon Painiittyyn rakennetaan vähintään 5 ryhmän eli noin 80 lapsen päiväkoti vuosina 2012-13. Helsingin Kuninkaantammeen on puolestaan nousemassa peruskoulun ja päiväkodin yhdistävä korttelitalo.

Projektialueen suunnittelun lähtökohtana on, että uudet rakennettavat päiväkodit voivat palvella myös lähikuntien tarpeita. Vantaan Kaivokselan uusi päiväkoti on suunnitteilla rakennettavaksi vuonna 2016 ja Helsingin Kuninkaantammen päivähoitopalvelut voisivat osittain tukeutua sen palveluihin. Helsingin Honkasuolle rakennettava päiväkoti tarjoaisi osaltaan päiväkotipaikkoja myös Vantaan myyrmäkeläisille.

"Honkasuon päiväkoti tulee samaan rakennukseen koulun kanssa. On osoittautunut hyväksi, että esiopetus jatkuu samassa turvalliseksi koetussa ympäristössä. Kaverisuhteet ovat lapsille erittäin tärkeitä ja näin lapsi pääsee myös pysyvämmin yhteisön piiriin", arvioi Marjo Salminen päiväkotien rakentamiskokemuksista.

"Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat kaikki isoja kaupunkeja, jotka myös kasvavat. Vaikka kädet olisivatkin täynnä omien asioiden kanssa, on hyvä, että päivähoidon yhteinen suunnitteleminen pääkaupunkiseudulla alkaa nykyisin jo kaavoittamisvaiheessa. Me suunnittelijat kokoonnumme nykyään säännöllisesti koordinoimaan kaupunkien päivähoitotarpeita", kertoo Päivi Riehunkangas.

"Olemme kaikki työskennelleet pitkään päivähoidon parissa. Nyt myös tunnemme toisemme hyvin, mikä helpottaa suunnittelua. Aiemmin olimme vain nimiä puhelinluettelossa", lisää Salminen.

Kolmen kaupungin päivähoidon suunnittelijat ovat myös itse esimerkkejä pääkaupunkiseudun yhteisestä työssäkäynti- ja asuinalueesta. He kaikki asuvat eri kaupungin alueella, jonka palveluksessa työskentelevät. Helsingin Marjo Salminen asuu Espoossa, Vantaan Päivi Riehunkangas ja Espoon Päivi Rasmus asuvat puolestaan Helsingissä.

Teksti: Timo Saari
Kuvassa vasemmalla Päivi Rasmus, Espoo, keskellä Marjo Salminen, Helsinki ja oikealla Päivi Riehunkangas, Vantaa. Kuva Rhinoceros.