Oikea osoite kestää aikaa

Kuninkaankolmion asunnot ja asuinympäristö halutaan toteuttaa ihmisten tarpeiden mukaisesti. Ikääntyvien, maahanmuuttajien ja yksinasuvien määrän kasvaessa perhemuodot ja elämäntavat kuitenkin erilaistuvat. Miten entistä yksilöllisempiin ja moninaisempiin asumisen tarpeisiin tulisi vastata?

Myyrmannin kauppakeskuksen kahvila on oiva paikka haastatella kolmen kaupungin asumisen asiantuntijoita Kuninkaankolmion asuinympäristöstä. Läheinen Myyrmäen asema on vuosien saatossa kulunut aikoinaan modernista ja tehokkaasta aluekeskuksesta epäsiistiksi ja aika kolhoksi läpikulkupaikaksi.
 
Myyrmäen aluefoorumin työpajoissa alueen asukkaat toivoivatkin erityisesti  aseman seudun viihtyisyyden parantamista, valon lisäämistä hämärissä nurkissa, vartioinnin tehostamista ja läheisen Paalutorin käytön monipuolistamista. Myyrmäkeläisten mielestä sinne sopisi niin luistelurata talvella kuin  uima-allas lapsille kesällä. Siellä voisi olla myös näyttelytila, ulos avautuvia ruokaravintoloita sekä lisää istutuksia ja vihreyttä.

"Kyllä ympäristön ikä vaikuttaa, ei tätä voi tosiaan paljon kehua. Asukkaiden toiveet ovat siis varsin perusteltuja", linjaa Vantaan asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson. "Siisteyden eteen jo toimitaankin. Meillä on täällä erityinen kunnossapitohenkilö, joka on kaupungin kasvot alueella, mutta hänen työtaakkansa on toki yhdelle ihmiselle melkoinen",  kertoo asemaa päivittäin itsekin käyttävä Henriksson.

Kuninkaankolmiossa tietoja asukkaiden toiveista ja käyttäytymisestä kerätään systemaattisesti muun muassa juuri aluefoorumissa. Vastauksia on etsitty siihen, miten asunto- ja ympäristösuunnittelu sekä toteutusprosessi toimisi asukkaiden tarpeiden ja kokonaisvaltaisen laadun aikaansaamiseksi.

"Ihmiset pyrkivät toteuttamaan asumisunelmiaan. Vastaako tuotanto ja asuntokanta sitten näitä toiveita? Television sisustusohjelmat luovat painetta toteuttaa unelmat heti. Kun aiemmin edettiin yksiöiden kautta isompaan, halutaan nykyisin se lopputavoite, iso omakotitalo, välittömästi", pohtii Henriksson.

Kiinteistömaailman tuore selvitys tukee Henrikssonin arviota: ensiasunnoiksi ei enää hankita yksiöitä, vaan enemmistö ostaa saman tien kaksion tai kolmion. Yksiöt kelpaavat lähinnä vain Helsingissä, ja sielläkin sellaisen hankkii vain 16 prosenttia ensiasunnon ostajista.

Korjausrakentamisella parempaan laatuun

Kuninkaankolmiossa ihmisten kasvaneisiin toiveisiin pyritään vastaamaan monipuolistamalla asuntotarjontaa muun muassa pienkerrostaloissa ja uudistamalla vanhoja alueita korjaus- ja täydennysrakentamisella.

"Tulin juuri Japanista, jossa korjausrakentamista ei ole juuri lainkaan. Jos kiinteistö tarvitsee remonttia, pannaan siellä kaikki uusiksi", kertoo suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Rakennuksen normaalista käytöstä ja ikääntymisestä aiheutuvia korjauksia ei Mäkisen mielestä kannatakaan rajoittaa entisöintiin.  Nykyaikaiselta laadukkaalta asuinkiinteistöltä edellytetään yhä korkeampaa laatua. Jotta asuntojen kilpailukyky markkinoilla säilyisi, on peruskorjauksia suunniteltaessa aina harkittava myös kiinteistöjen teknisen ja toiminnallisen laadun parantamista.

Uusien hissien ja parvekkeiden rakentaminen, liikkumisesteiden poistaminen niin kylpyhuoneista kuin rapuista sekä pihan viihtyisyyden lisääminen ovat keinoja lisätä viihtyisyyttä ja asumisen tasoa.

"Meidän pitää oppia kuuntelemaan ihmisiä herkällä korvalla, sillä uusien asuntojen
hankintaa ohjaa vahvasti pyrkimys asumisen laatutason nostamiseen. Myös heikkoja signaaleja, vaikkapa ekologisuudesta ja yhteisöllisyydestä, pitäisi huomioida paremmin."  
 
Mäkinen muistuttaa, että jos suunnittelussa asukas unohdetaan eikä hyviä vaihtoehtoja ole tarjolla, äänestävät ihmiset jaloillaan ja pyrkivät parantamaan asumistilannettaan muuttamalla.

Pientalorakentamista toivotaan lisää

Espoon asunto-ohjelmapällikön Seppo Kallion mielestä pääkaupunkiseudun asumisessa ja rakentamisessa on meneillään murroskausi. "Asukkaiden tarpeet ja myös vaatimukset ovat kasvaneet. Asukkaiden rooli rakentamisen ja maankäytön prosesseissa on korostunut ja toisaalta erityisesti  pientalorakentamista toivotaan lisää."

Kallio näkee asuntomarkkinoiden turbulenssissa useita eri suuntaan vaikuttavia tekijöitä. "Korkotaso on jo pitkään ollut ennätysmäisen alhaalla, mutta asuntojen hinnat ovat samanaikaisesti karanneet pilviin.  Ympäristöystävällisyys, ennenkaikkea energiatehokkuus, ja esimerkiksi väestön ikääntymiseen reagoiva esteetön asuinympäristö luovat uusia normivaatimuksia kaikkeen asuntotuotantoon. Meillä asutaan ahtaasti ja asumisväljyyttä pitäisi kasvattaa, mutta samalla yhden hengen taloudet yleistyvät ja pienten asuntojen kysyntä kasvaa."

Erilaisuuden sieto kuuluu hyvän arkeen

Asuinaluetta valitessaan ihmiset tutkimusten mukaan arvostavat ennenkaikkea kahta seikkaa: turvallisuutta ja jouhevaa arkea.  Alueita, joissa ihmiset kokevat toisten käytöksen uhkaavaksi tai liikenteen vaaralliseksi, kartetaan. Toimiva arki koostuu tutkimusten mukaan puolestaan lähipalveluista ja hyvistä  liikenneyhteyksistä työpaikalle. Lapsiperheet arvostavat erityisesti lyhyitä ja turvallisia päiväkoti- ja koulumatkoja sekä leikkipaikkojen läheisyyttä.

Mitä "hyvä arki" sitten on asumisen asiantuntijoiden omassa elämässä?

"Nykyisin vauhdikkaana sinkkunaisena arvostan palveluita aiempaakin enemmän. Talkkarit pitäisi saada takaisin ja lähipalveluille näin kasvot", linjaa Kirsi Mäkinen pilke silmäkulmassa."Toisaalta asukkaiden omatoimisuus ja yhteinen puuhastelu tuo arkeen iloa. Pihoilla voisi olla enemmän grillejä ja miksei pieniä kasvihuoneitakin asukkaiden yhteiskäytössä."

Seppo Kallion mielestä hyvän arjen mahdollistaa ympäristö, joka tarjoaa kaikkea lähellä ja jossa voi elää kellon ympäri. "Monipuoliset harrastusmahdollisuudet erilaisille ikäryhmille ovat tärkeitä. Ilman autoakin on voitava pärjätä. Kun kaikenikäiset harrastavat omia juttujaan lähipuistossa, syntyy positiivista alueidentiteettiä."

Tomi Henriksson laajentaa ajatusta koko kaupunkimiljööseen: "Erilaisuuden sieto ja sosiaalinen suvaitsevaisuus kuuluu  hyvään arkeen."

Teksti Timo Saari
Kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy