Maahanmuutto kääntämässä oppilasmäärät nousuun

Perusopetuksen oppilasmäärien lasku pääkaupunkiseudulla on hidastumassa ja kääntymässä jo nousuun nuorimpien ikäluokkien osalta.

"Yleisesti ottaen ennusteet koululaisten määristä ovat aiempaa myönteisempiä. Pitkään jatkunut koululaisten määrän lasku on hidastumassa vuositasolla runsaaseen 600 oppilaaseen koko Helsingissä. Tarvetta kouluverkon tiivistämiseen on toki yhä olemassa, mutta dramaattisilta koulujen lakkauttamisilta vältyttäneen", kertoo erityissuunnittelija Leila Lehto Helsingin kouluverkon tilanteesta.

"Meillä Espoossa tilannetta voisi kuvata u-käyrällä. Keskimmäisiä ikäluokkia eli kuudesluokkalaisia on vähiten ja aloittavia ykkösluokkalaisia eniten. Tämä tarkoittaa, ettei näköpiirissä ole lakkautuksia, mutta isompia kouluyksiköitä kyllä kehitetään. Myös erityisopetuksessa on tehostamisen varaa ja suunta on kohti kaupunkitasoista tarjontaa", sanoo Espoon perusopetuksen kehittämispäällikkö Juha Nurmi.

"Vantaalla tehtiin vuonna 2005 iso remontti kouluverkkoon ja sen tekemisessä kyllä opittiin, että tehokkuudella voi säästää. Perusopetuksen lähtökohtana meillä on lähikouluperiaate. Oppilaaksioton kriteerinä on oppilaan turvallinen ja lyhyt koulumatka. Riittävän suuri yksikkökoko mahdollistaa puolestaan opetuksen valinnaisuuden. Yhtenäiskouluja pyritään rakentamaan aina, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista", summaa talous- ja hallintojohtaja Eila Tanninen Vantaan kokemukset.

Peruskoulu kotouttaa tehokkaasti

Muuta kuin kahta kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien koululaisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla erityisen nopeasti. Helsingissä näitä virkakielessä S2 -nimellä kulkevia oppilaita on jo 15,6 prosenttia kaikista oppilaista. Vantaalla heidän osuutensa on 11,6 ja Espoossa 10,0 prosenttia.

Helsingin peruskouluissa opiskelee noin 4 000 maahanmuuttajataustaista oppilasta. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, somali, viro, arabia ja vietnam. Opetettavia maahanmuuttajien äidinkieliä on 40.

Minkälaisia haasteita sitten lisääntynyt maahanmuutto kouluille asettaa?

"Aiemmin maahanmuuttajien koulut olivat meillä Vantaalla paikallisesti keskittyneitä. Nyt maahanmuuttajia on kaikissa kouluissa. Olemme kaupungissa arvioineet, että maahanmuuttajien väestönosuus kaksinkertaistuu seuraavan 14 vuoden aikana ja joka viides oppilas omaa tuolloin maahanmuuttajataustan", kuvailee Eila Tanninen muutosta.

"Koulu, jossa on paljon vieraskielisiä, voi saada helposti huonon maineen. Paljolti on kyse vanhempien asenteista. He voivat olla ahdasmielisempiä kuin lapset, joille kansainvälisyys on osa normaalia arkea", arvioi Juha Nurmi.

"Joidenkin maahanmuuttajalasten heikko suomen kielen taito tuo tietysti haasteita opetukselle, ja heille pitää järjestää kielen tukiopetusta. Mikään ei kuitenkaan tue näkemystä, että kantasuomalainen koululainen oppisi heikommin koulussa, jossa on paljon maahanmuuttajia", muistuttaa Leila Lehto. 

Tutkitun tiedonkin valossa peruskoulu on Suomessa hyvä keino integroida maahanmuuttajalapset suomalaiseen yhteiskuntaan.  Maahanmuuttajanuorten elinoloja kartoittaneessa tutkimuksessa 97 prosenttia vastanneista maahanmuuttajanuorista sanoi, että hänellä on suomalaisia ystäviä.

Yhteistyötä Kuninkaankolmiossa

Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla tehtiin vuosina 2005-2007 laajat kouluverkkoselvitykset. Tällä hetkellä oppilasmäärän kehitystä ja sen vaikutusta reuna-alueiden palveluverkkoon seurataan kolmen kaupungin yhteistyöllä vuosittain.

Kuninkaankolmion alueella yhteistä kouluverkkoa tarkastellaan alue-kokonaisuuksissa, joista ensimmäisen muodostavat Helsingin Hakuninmaa ja Vantaan Kaivoksela, toisen Helsingin Malminkartano ja Kaarela sekä Vantaan Myyrmäki ja kolmannen Helsingin Konala, Espoon Uusmäki ja Vantaan Vapaala.

Hakuninmaalla ja Kaivokselassa alueen koulut ovat melko etäällä kuntien rajalta. Kaivokselassa oppilasmäärät kasvavat ala-kouluikäisten osalta ja yläkouluikäisten kohdalla oppilasmäärät pysyvät ennallaan.

Myyrmäen, Kaarelan ja Malminkartanon alueella yläkouluikäisten määrä puolestaan laskee hieman kaikkialla. "Näillä alueilla yhteistyö on erityisen tärkeää. Tulevaisuudessa voitaisiin miettiä kuntarajat ylittävän ensisijaisen oppilaaksioton pilottikokeilua alueelle. Tällöin tulee tarkastella olemassa olevia koulutiloja uudelleen ", pohdiskelee Tanninen

Konalan, Uusmäen ja Vapaalan alueella oppilasmäärä kasvaa niin Espoossa kuin Helsingissä. Vapaalassa yläkouluikäisten määrä vielä laskee, mutta alakouluikäisten määrä jo nousee.

Väestöennusteen perusteella Vantaa ei pystyne tarjoamaan koulutilaa, mutta asia vaatii tarkempia laskelmia. Espoon ja Helsingin osalta koulutilan kasvutarvetta ei ole ennen vuotta 2014.

"Kuninkaankolmion alue on meillä Espoossa osa itäisen Leppävaaran aluetta, joka on voimakkaan kasvun kohde. Tämän seurauksena Lintuvaaran koulun peruskorjausta ja laajentamista aiennettiin alkamaan vuonna 2013. Musiikkipainotteisen koulun kasvu alkaa nuoremmista ja ensimmäisiä ikäryhmiä otetaan tulevaisuudessa kolme luokallista", kertoo Juha Nurmi.

Useilla Kuninkaankolmion uusilla ja täydentyvillä asuinalueilla on kaavavaraus uudelle koululle. Helsingin Kuninkaantammen ja Espoon Uusmäen kouluja saadaan kuitenkin vielä odottaa.

Oppilaaksihakua yli kuntarajojen

Perusopetuksen järjestämisessä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu kuntien keskinäisiin sopimuksiin. Koulutuspaikoista aiheutuneet kustannukset maksaa aina oppilaan kotikunta. Ulkokuntalaisia lapsia voidaan ottaa perusopetuksen vapaille oppilaspaikoille, jolloin noudatetaan toissijaisen oppilaaksioton periaatteita.

Myös esiopetukseen ottamisessa toteutetaan toissijaista oppilaaksiottoa. Muissa kunnissa asuvia lapsia otetaan esiopetukseen, jos järjestämispaikassa on tilaa omassa kunnassa asuvien lasten jälkeen. Oppilaaksi ottamisen edellytyksenä on, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista.

"Palveluntarvehan lopulta ratkaisee, kuinka tiheää kouluverkkoa tarvitaan ja missä lapset koulunsa aloittavat. Kunnan velvollisuus on osoittaa koulupaikka, mutta totta kai myös lasten ja vanhempien toiveita kysytään", sanoo Juha Nurmi

Kolmen kaupungin tilanne on tässä suhteessa varsin erilainen. Kun Vantaalla yhdeksän kymmenestä lapsesta käy lähikoulua, on Espoossa runsas viidennes peruskoululaisista eri painotteisissa erikoiskouluissa ja Helsingin lapsista jo lähes puolet aloittaa koulutiensä muualla kuin lähikoulussa.

"Hyvin koulutetut vanhemmat eivät usein voi ymmärtää, etteivät he voi vapaasti valita koulua lapsensa harrastusten tai urasuunnitelmien mukaan. Kunnan oppilaaksiotto on kuitenkin tapa turvata kaikkien lasten tasavertaiset mahdollisuudet", Nurmi muistuttaa.

"Joskus tuntuukin, että lapsen koulupaikan mietintä alkaa jo synnytyslaitoksella", kuvaa Lehto vanhempien innokkuutta.

Muuttotilanteissa halutaan turvata lapselle mahdollisuus jatkaa tutussa yhteisössä vanhojen kaverien kanssa. Toiseen kuntaan muuttanut oppilas voi hakea jatkomahdollisuutta entisessä koulussaan toissijaisena hakijana. Asuinkuntaa vaihtavalla oppilaalla on kuitenkin aina oikeus käydä kuluva lukuvuosi loppuun Helsingin ja Vantaan kaupungin kouluissa.

Peruskoulutuksen jälkeiseen opetukseen voivat pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret hakeutua vapaasti yli kuntarajojen.
 

Teksti: Timo Saari
Kuvassa Eila Tanninen (vas.), Leila Lehto ja Juha Nurmi. Kuva Mari Hohtari, Rhinoceros

Päivitetty 17.12.2010