Kaavoitus onnistuu vain vuoropuhelulla

Kaavoitus on enenevässä määrin vuoropuhelua eri suunnittelun osapuolien kesken. Myös Kuninkaankolmion alueella kaavoittajan työssä on ratkaisevaa kyky kuunnella ja taito perustella eri vaihtoehtoja.

Kaavoituskiistat ovat arkipäivää myös pääkaupunkiseudulla. Suunniteltavien alueiden eri toimijoilla on usein ristiriitaisia intressejä ja asukkaillakin voi olla hyvin eriäviä mielipiteitä keskenään. "Asukkaat, elinkeinoelämän edustajat, maanomistajat ja eri viranomaiset katsovat helposti suunnitteluprosessia lähinnä omasta kapeasta näkökulmastaan", arvioi vuosikymmenien yhdyskuntasuunnittelukokemuksen omaava Konalan ja Pitäjänmäen aluearkkitehti Leena Lukkarinen-Annila.

"Vuoropuhelulla pitää sitten löytää yhteisymmärrys siitä, minkälaista kaupunkiympäristöä halutaan.Miten asioita katsoo, ratkaisee paljon. Esimerkiksi Konala on näkökulmasta riippuen Helsingin reunalla tai aivan metropolialueen keskellä. Ja jos perspektiivi on jälkimmäinen, on alueen kehittämisessä luontevaa panostaa yhteistyöhön erityisesti Espoon kanssa. Konalan sivukouluahan uhkasi lakkauttaminen, mutta kun Kuninkaankolmion Espoon puoleisten alueiden tarpeet ja tuleva yhteiskäyttö huomioitiin, niin nähtiin, että koululle on yhä käyttöä."

Kaavoittaja kuuntelee monia toiveita

Kaavoittajan ammattitaidon ydinaluetta onkin kuuntelu ja eri osapuolien toiveiden kartoitus. Kaavoitusprosessin aikana tulisi kyetä varmistamaan, että eri näkökulmat pääsevät monipuolisesti esille ja että ongelmien ratkaisemiseen pyritään aidossa vuorovaikutuksessa. Kaavoittajan tulee myös kyetä perustelemaan eri vaihtoehtoja.

"Asukkaat ovat pääkaupunkiseudulla jo pitkään olleet varsin valveutuneita lähiympäristöstönsä asioista. Aina eivät kuitenkaan esimerkiksi alueiden uusien ja vanhojen asukkaiden edut ja mielipiteet käy yksiin. Meillä Espoossa useat Nybackan rintamamiestalojen asujat eivät esimerkiksi halua vanhojen hiekkateiden asfaltointia. He pelkäävät lisääntyvää kauttakulkuliikennettä,vaikka asfaltointi olisi liikenteen jatkoyhteyksien sujuvuuden ja teiden kunnossapidon kannalta järkevää", kertoo Suur-Leppävaaran kaavoituksen parissa työskentelevä arkkitehti Laura Tuokko.

Kaava-asioissa ihmisiä kiinnostaa ennekaikkea miten kaava muuttaa ympäristöä ja miten se vaikuttaa arkielämän toimivuuteen. Tiiviillä vuorovaikutuksella voidaan estää mahdollisten ristiriitojen kärjistyminen konflikteiksi. Kun kaikkia kuullaan reilusti, on eri osapuolien helpompi hyväksyä lopputulos, vaikkei se olisikaan joka suhteessa omien toiveiden mukainen.

"Monet kaavaratkaisuista ovat myös arvovalintoja. Kun pyrkimyksenä on ympäristöystävällisyys ja yhteisöllisyys kuten esimerkiksi Honkasuolla, korostuu suunnittelussa kävely-ympäristö. Jalkautuminen lisää kokemusten mukaan selvästi yhteisöllisyyttä",  kertoo Helsingin Kuninkaantammen ja Honkasuon kaavoituksesta vastaava projektipäällikkö Suvi Tyynilä.

Kaavoituksessa halutaan huomioida myös alueen tulevat asukkaat sekä heidän tarpeensa ja toiveensa. Kuninkaankolmion alueprojekti kerääkin eri tavoin tietoa myös tulevien asukkaiden näkemyksistä. Myyrmäen joulumarkkinoilla tehdyt kyselyt ja avoimet kävelyretket projektilalueilla yhdessä asiantuntijoiden kanssa ovat esimerkkejä tiedonkeruutavoista.

"Kaavoittajan sekä päättäjien asennoituminen eri tahoja kohtaan ratkaisee paljon. Kaikille on jäätävä sellainen tunne, että heitä on aidosti kuunneltu ja ollaan yhdessä pyritty löytämään tasapuolinen ratkaisu. Tämä mielessä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on yhdessä Helsingin Sanomien Asuntosivujen kanssa perustanut Kuninkaantammen sparrausklubin, jossa on perehdytty alueen suunnitteluun", kertoo Suvi Tyynilä

Kukin kaupunki kaavoittaa omat alueensa

Kuninkaankolmiossa kukin yhteistyöhön osallistuva kaupunki vastaa oman alueensa kaavoittamisesta.  Tiiviillä yhteydenpidolla ja koordinoinnilla luodaan kuitenkin edellytyksiä sille, että palveluja, liikkumista ja suunnittelua voidaan toteuttaa joustavasti ja kuntarajoista riippumatta.
 
Länsi-Vantaan aluearkkitehti Timo Kallaluoto näkee kolmen kaupungin yhteisessä maankäytön ja palveluiden suunnittelussa yhä myös haasteita: "Kuninkaankolmiota suunnitellaan jo yhtenäisesti, mutta esimerkiksi Malminkartano ja Myyrmäki eivät vielä kuulu koulu- ja päiväkotipalveluiden yhteiskäyttöalueeseen. Palveluiden yhteiskäyttöä estää vielä myös joukkoliikenteen tariffiraja."

Uudet kodit 16 000 asukkaalle

Kuninkaankolmion projektialueeella asuu tällä hetkellä noin 28 000 asukasta. Alueelle on rakentumassa  kolme kokonaan uutta asuinaluetta: Kuninkaantammi, Honkasuo ja Painiitty. Myös nykyisiä asutuskeskuksia täydennysrakennetaan. Myyrmäessä, Kaivokselassa ja Uusmäessä tiivistetään vanhaa ja rakennetaan kokonaan uutta.  Kuninkaankolmion alue on näiden rakennusurakoiden valmistuttua 16 000 uuden asukkaan koti.

Alueen kaavoituksella tavoitellaan pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen täydentämistä ja tiivistämistä. Kuninkaankolmion Vantaan puoleisilla alueilla muutostyöt etenevät useissa kohteissa samanaikaisesti.

"Myyrmäen keskustassa tavoitteena on  muun muassa saada alueelle Prisma ja vanhusten palvelukeskus sekä bussiterminaalin parantaminen. Vaskipellon eteläosan asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja Kilterinmäkeä rakennetaan koko ajan. Vanhassa Kaivokselassa on puolestaan alkamassa asemakaavoitus laadittujen inventointien pohjalta",  kertoo Timo Kallaluoto. 

Espoon Painiityssä katujen rakennustyöt ovat nyt viimeistelyvaiheessa. Ensimmäisten  asuintalojen rakentamista ollaan aloittamassa ja alue valmistunee vuoden 2014 loppuun mennessä, kertoo Suur-Leppävaaran aluearkkitehti Lotta Kari-Pasonen. Uusmäen täydennysrakentamisessa pisimmällä ollaan Helmipöllönmäessä, jossa ollaan jo toteutussuunnittelussa ja asuinrakentaminen alkaa tämä vuonna.

Helsingissä Honkasuon rakentaminen alkaa alueen itäosasta Haapaperhosen osa-alueelta. Siellä haetaan tontinluovutuskilpailulla ekotehokasta rakentamista ja moderneja ratkaisuja erillispientalojen massiivipuurakentamiseen. ja kytkettyihin pientaloihin noin 13 000 kerrosneliömetrin rakennuskohteeseen. Kuninkaantammessa keskustan asemakaavoitus on puolestaan vireillä, kertoo projektipäällikkö Suvi Tyynilä.

Kaavoittajan työn oppii ajan kanssa

Suomessa ei ole varsinaisesti sellaista koulutusalaa, joka  tuottaisi yhdyskuntasuunnittelijoita. Useimmiten he ovat koulutukseltaan arkkitehteja tai insinöörejä.Yhdyskuntasuunnittelun monialaisesta luonteesta johtuen käytännön kokemus onkin olennainen osa pätevöitymistä.

Lotta Kari-Pasonen on työskennellyt Suur-Leppävaaran aluearkkitehtina vasta vajaan vuoden. "Vaikka tunnenkin kaavoitusprosessin perusteellisesti ja Espoon asiatkin hyvin, tuntuma Suur-Leppävaaran asioihin on vielä vähän hakusessa. Se tuleekin vain ajan kanssa ja vuorovaikutuksessa alueen eri toimijoiden kanssa." 

Kaavoittajan työ on monipuolista ja erittäin antoisaa, mutta myös vaativaa ja aikataulullisesti tiukkaa. Samaan aikaan meneillä on useita projekteja erilaisten ihmisten ja työryhmien kanssa. Tällöin tiimityöskentelytaidot ja töiden priorisointi nousevat tärkeiksi tekijöiksi työssä pärjäämisessä.

Kaikkeen eivät kaavoittajatkaan kuitenkaan usko voivansa vaikuttaa. Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla ei ole heidän hallinnassaan. "Kaavoituksella voidaan toki vaikuttaa ennen kaikkea uusien asuntojen sijaintiin, määrään ja kaupunkikuvaan, mutta asuntojen lopullinen hinta määräytyy kyllä asuntomarkkinoilla", arvioi Timo Kallaluoto.

"Hyvä tai huono suunnittelu maksaa aikalailla saman. Tottakai taloudelliset realiteetit ovat kaavoituksessa mukana, mutta ei perusasioissa voi laadusta tinkiä. Kattopuutarhoiden kaltaisia ylellisyyksiä olisi toisaalta mukava suunnitella, mutta ne ovat aika kalliita toteuttaa", sanoo Suvi Tyynilä.

Timo Kallaluodolla on selkeä visio siitä, millaiseksi Kuninkaankolmion Vantaan puoleisten alueiden identiteettiä tulisi muokata: "Alueella on hyvä elää: Myyrmäki kehittyy aluekeskukseksi ja täydennysrakentamisella sen keskus tiivistyy kaupunkimaiseksi keskustaksi.Vantaan työpaikkaomavaraisuus kohoaa yli sadan prosentin, suurimman toimialan ollessa kauppa. Kehäradan valmistuessa vuonna 2014 alueelta pääsee junalla Lentoasemalle ja Aviapoliksen yritysalueelle. Kehärata yhdistää tuolloin toisiinsa 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa."

Lapset mittaavat hyvän arjen

Minkälainen sitten kaavoittajien mielestä on hyvän arjen tarjoava asuinympäristö?

"Yhteisöllinen ja elämyksellinen. Kuninkaantammeen tulee esimerkiksi kylätalo, jonka toivomme kokoavan kaikenikäisiä käyttäjiä. Alueelle myös suunnitellaan kävelykeskustaa", kertoo Suvi Tyynilä.

"Suomalaiset arvot" ovat Lotta Kari-Pasosen mielestä hyvä perusta toimivalle arjelle. "Niihin kuuluu esimerkiksi se että lapset voivat kulkea itse kouluun. Kun reitit ovat turvallisia ja palvelut lähellä, ei perheissä tarvitse elää kahden auton loukussa. Toimivassa arjessa lähialue tarjoaa mahdollisuuksia kaikkeen: asumiseen, työelämään ja harrastuksiin."

Lapset ovat hyvä toimivan arjen mittari, joka kannattaa pitää mielessä myös asuinaluetta valittaessa. "Jos lapsiin liittyvät asiat ovat kunnossa, on alue yleensä aika hyvä asuinpaikka", pelkistää Suvi Tyynilä.
 

Teksti: Timo Saari
 Kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy