Menestyksekkään asukastoiminnan resepti on yhä aika yksinkertainen: etsitään asukkaita yhdistäviä arjen asioita ja vältetään riidanaiheita. Ainakin, jos asiaa kysytään Kuninkaankolmion asukasyhdistyksiltä. Espoon, Helsingin ja Vantaan raja-alueella Kuninkaankolmiossa asukasyhdistykset toimivat varsin erilaisissa kaupunginosissa.
Vantaan Myyrmäki on 14 500 asukkaan tiivis kaupunginosa junaradan varrella. Se on pääosin tiheään rakennettua kerrostaloaluetta ja toimii aluekeskuksena koko Lounais-Vantaalle. Helsingin Malminkartano on taas 9 000 asukkaan punatiilinen ja pikkukaupunkimainen lähiö. Uusmäen omakotialue Espoossa koostuu puolestaan 1940- ja 1950-luvuilla rakennetuista rintamamiestaloista, jotka tarjoavat kodin noin 800 asukkaalle.
Yllättäen pienimmästä ponnistava on suurin Kuninkaankolmion asukasyhdistysten joukossa. Piskuisen Uusmäen asukasyhdistykseen kuuluu yli 250 jäsentä, kun Myyrmäessä ja Malminkartanossa paikalliset yhdistykset toimivat noin sadan jäsenen voimin. Uusmäki-seuralla onkin prosentuaalisesti korkein jäsenmäärä kaikista Espoon kaupunginosaseuroista, ja taitaisi se voittaa myös koko pääkaupunkiseudun vertailun.
Uusmäki menestyy riitoja karttamalla
"Yhteinen omakotiasumismuoto tietenkin yhdistää. Uuden kaavan laatiminen myös aktivoi ihmisiä. Työstimme sitä tiiviissä yhteistyössä kaupungin aluekaavoittajan kanssa ja onnistuimme muun muassa torppaamaan maisemaan sopimattomat kuusikerroksiset talot", taustoittaa Uusmäkiseuran puheenjohtaja Eeva-Liisa Ylipoti korkean jäsenmäärän syitä.
Ylipotin mielestä keskeistä on, että asukastoiminnassa kootaan hajanaisia ja usein ristiriitaisiakin mielipiteitä yhteen. Asukasyhdistyksen tehtävänä on sitten varmistaa, että oikeaa tietoa asukkaille tärkeistä aiheista, kuten maankäytöstä, rakentamisesta ja ympäristönsuojelusta on saatavilla.
"Yhden asian olen kuitenkin oppinut: asukkaiden riita-asioihin ei asukasyhdistys voi ottaa kantaa. Meillä on vanhastaan monilla aika isot tontit, joita jotkut haluaisivat jaettaviksi. Riitely siitä olisi kuitenkin varma tapa lamauttaa asukkaiden yhteistoiminta. On siis parempi keskittyä niihin asioihin, joista olemme yhtä mieltä", linjaa Ylipoti.
40 vuotta asukastoimintaa
Asukastoiminnalle on ominaista aaltoliike. Kuninkaankolmion alueen asukasyhdistykset omaavat useimmat jo 40 vuoden historian, jonka aikana on nähty niin ylä- kuin alamäkiä. Alun innostusta on usein seurannut hiipuminen ja tehtävien kasaantuminen saman aktivistijoukon harteille.
"Myyrmäkiseura perustettiin jo vuonna 1970, noin vuosi ensimmäisten asukkaiden muutettua alueelle. Perustavassa kokouksessa yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin sitten alueen sosiaalisten olojen kehittäminen sekä kotiseututuntemuksen, hyvän yhteishengen ja viihtyvyyden edistäminen. Ja aikalailla samoinahan tehtävät ovat säilyneet edelleen", kertoo Myyrmäkiseuran hallituksen jäsen Olli Vesala.
80-luvulla seuran toiminnassa oli hiljaisempi kausi. Olli Vesalan mukaan monesta myyrmäkeläisestä tuntui, että alue oli jo käytännössä melkein valmis, kun samalla yhdistyksen rahoitus väheni monilukuisten uusien yhdistysten tullessa jakamaan samoja toimintamäärärahoja.
90-luvulle tultaessa seura keskittyi Myyrmäen aluekeskuksen valmistumiseen ja alueen liikennejärjestelyihin. Myyrmäki ei ollutkaan ”lähes valmis”, vaan rakentamisessa alkoi uusi vilkas vaihe.
Nyt Myyrmäkiseura on vakiinnuttanut asemansa. "Meillä on oma lehti ja viranomaiset pyytävät meiltä lausuntoja kaikista keskeisistä alueen asioista. Kestohuolenaiheenamme on asemien kunto. Lähes kaikki M-radan asemat ovat rapistuneita ja epäviihtyisiä."
Tärkeä väline seuralle on vuodesta 1996 ilmestynyt Myyrmäki-lehti, jonka kautta seura pyrkii tavoittamaan myyrmäkeläisten lisäksi myös lähialueilla kuten Kaivokselassa, Varistossa, Vapaalassa ja Rajatorpassa asuvat. Lehti esittelee alueen toimijoita ja haastaa kaupungin päättäjiä vastaamaan kysymyksiin aluetta koskevista päätöksistä ja suunnitelmista.
Lähidemokratia tuo päättäjät kuultaviksi
Lähidemokratian tavoitteena on luoda kunnan asukkaiden ja hallinnon välille erilaisia yhteistyöelimiä. Kuninkaankolmion alueella esimerkiksi aluefoorumit ja suorat asukastapaamiset kaupunkien johdon sekä virkamiesten kanssa tarjoavat asukkaille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin.
Myyrmäessä keskeinen vaikutuskanava on aluetoimikunta, jota kautta on saatu suora yhteys kaupungin päättäjiin. Aluetoimikunta tekee tiivistä yhteistyötä Myyrmäkiseuran ja muiden alueen yhdistysten kanssa. Alkuvuodesta se toteutti kyselyn Myyrmäen suuralueen yhdistyksille alueen parantamisehdotuksista.
Vastauksissa toivottiin ikääntyville lisää levähdyspenkkejä puistoihin ja kokoontumistiloja. Myyrmäkeen ehdotettiin ulkoilmakahvilaa sekä koirapuistoja. Myös uutta jäähallia kaivattiin ja poikittaisliikenteen tehostamista vaadittiin.
Aluetoimikunta lähetti tukun käytännönläheisiä ehdotuksia ja huomioita kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiehille, ja seuraa nyt yhdessä Myyrmäkiseuran kanssa asioiden etenemistä kaupunginhallinnossa.
Asukasvaikuttamisen kanavia Kuninkaankolmiossa ovat myös alueprojektin tapaamiset asukasyhdistysten kanssa sekä kaikille asukkaille avoimet aluefoorumit. Keskeinen yhteistyökumppani aluefoorumien järjestämisessä on Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry.
Kuninkaankolmion alueella on myös rikas kyläjuhlien perinne. Mätisfestarit, Leppävaaran raittikarnevaalit ja Myyrmäen joulumarkkinat kokoavat tuhansia asukkaita. Kaarela-Seura ja Tanotorvi-lehti järjestävät Mätisfestarit toukokuussa Mätäjoen varrella Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä alueella. Malminkartanon elojuhlat täyttävät elokuussa 30 vuotta. Leppävaaran raittikarnevaalit ovat puolestaan syyskuussa. Myyrmäessä joulumarkkinat pidetään keskustan Paalutorilla ja sen ympäristössä joulukuussa.
Asukastoiminta ei ole virkamieskunnan jatke
Asukasyhdistykset ovat asukkaiden äänitorvia kunnan päättäjien suuntaan. "Usein meidät koetaan kuitenkin virkamieskunnan jatkeeksi, vaikka toimintaa pyöritetäänkin vapaaehtoisvoimin", kertoo Malminkartanon asukasyhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén.
Perinteisten tehtävien rinnalle on nyt tullut myös uusia kuntatalouden säästöpaineisiin liittyviä haasteita. "Malminkartanon kirjaston lakkauttamisessa onnistuimme saamaan torjuntavoiton. Helsingin taloustilanne on kuitenkin sen verran kireä, että säästötoimet uhkaavat varmasti tulevaisuudessakin lähipalveluja. Toivottavasti kovat haasteet valpastuttavat ihmiset", arvioi Haggrén taloustutkijan kokemuksella.
Kuninkaankolmion perusideaa, jonka mukaan alueen ihmiset voivat hakea kunnalliset lähipalvelut kaupunkirajoista piittaamatta, kaikki asukasyhdistysten edustajat pitävät periaatteessa hyvänä.
Kaupunkirajathan ovat vain näkymätön viiva", muistuttaa Eeva-Liisa Ylipoti.
"Toivottavaa on, että mahdollisuus palveluiden yhteiskäyttöön tuo ne lähemmäksi. Nyt esimerkiksi meillä Myyrmäessä lähin terveyskeskuksen iltapäivystys on Peijaksessa yli 20 kilometrin päässä", sanoo Olli Vesala.
"Yhteiset palvelut voivat toimia vain, jos liikkuminen saadaan järkevän hintaiseksi ja helpoksi. Nyt meiltä Malminkartanosta reilun kilometrin junamatka Myyrmäkeen maksaa neljä euroa suuntaansa. On se kummaa, että matkan pituuteen perustuva hinnoittelu on HSL:ssä niin vaikeata", ihmettelee Erik Haggrén.
Turvallisuus puhuttaa
Miten pääkaupunkiseudun asukkaat lopulta kokevat oman hyvinvointinsa, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Asukkaiden hyvinvoinnista Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksessa Soccassa tehty kyselytutkimus kertoo, että arjen hyvinvointia lisäävät tavaran ja hankintojen sijaan ihmissuhteet, kaupunkiluonto, kiireettömyys ja viihtyisä asuminen. Hyvinvointia parantavat myös oikeat, riittävät ja läheltä löytyvät palvelut.
Arjen harmeja ja arkipäivän hyvinvointia vähentäviä tekijöitä puolestaan ovat asumisen ja elämisen kalleus, epäsiistiys ja turvattomuus.
Varsinkin vanhempien asukkaiden kestohuolenaihe on turvattomuus. Helsingin tietokeskuksen turvallisuuskyselyn mukaan turvattomuuden kokeminen on lisääntynyt eniten juuri Kaarelan peruspiirissä, johon Malminkartano kuuluu. Joka kolmas alueen asukas kokee viikonloppuiltoina turvattomuutta omassa kaupunginosassaan.
Asukasyhdistyksissä ollaankin nyt huolissaan kaupungin jakautumisesta turvallisiksi ja turvattomiksi koettuihin kaupunginosiin. Erityisesti asemien ympäristö koetaan monin paikoin levottomaksi ja uhkaavaksi. Ihmisten turvattomuudentunne on myös kasvanut julkisissa liikennevälineissä.
"Meillä on oma turvallisuushanke, jossa kartoitamme alueen ongelmia ja pyrimme erityisesti juna-asemien kohentamiseen sekä yleisen turvallisuuden parantamiseen yhdessä muun muassa poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa", kertoo Myyrmäkiseuran Olli Vesala.
Maahanmuuttajat vielä syrjässä
Suurin pääkaupunkiseudun asuinalueita muuttava ilmiö on tällä hetkellä maahanmuutto. Jo lähes joka kymmenes pääkaupunkiseudun asukas on maahanmuuttaja ja ennusteiden mukaan 15 vuoden kuluttua joka neljännellä koululaisella Helsingissä on maahanmuuttajatausta.
"Katukuvassa monikulttuurisuus jo näkyy, mutta ainakaan toistaiseksi eivät maahanmuuttajat ole löytäneet asukasyhdistyksiä. Ja eiväthän maahanmuuttajat myöskään ole mikään yhtenäinen ryhmä. He ovat hajallaan ja toimivat usein vain omissa rajatuissa yhdistyksissään", kertoo Olli Vesala.
"Myös kieli rajaa maahanmuuttajat helposti perinteisen asukastoiminnan ulkopuolelle. Opiskellessani Kaliforniassa näin kuitenkin mikä dynamisoiva vaikutus maahanmuutolla on yhteisöille", täydentää Erik Haggrén.
"Ehkä maahanmuuttajien toinen sukupolvi jo sitten löytää asukastoiminnan", pohtii Eeva-Liisa Ylipoti toiveikkaasti.
Teksti Timo Saari
Kuva Rhinoceros Oy