Menestyksekkään asukastoiminnan resepti on yhä aika yksinkertainen: etsitään asukkaita yhdistäviä arjen asioita ja vältetään riidanaiheita. Ainakin, jos asiaa kysytään Kuninkaankolmion asukasyhdistyksiltä. Espoon, Helsingin ja Vantaan raja-alueella Kuninkaankolmiossa asukasyhdistykset toimivat varsin erilaisissa kaupunginosissa.
Kun yltiöoptimisti ja unelmoiva realisti toimivat työparina, voisi luulla arjen karkaavan kauas. Onkin käynyt päinvastoin: toimivasta arjesta on tullut koko työn onnistumisen mittari.
Perusopetuksen oppilasmäärien lasku pääkaupunkiseudulla on hidastumassa ja kääntymässä jo nousuun nuorimpien ikäluokkien osalta.
Päivähoitopaikka lähikunnassa on vielä ani harvan pääkaupunkiseutulaisen käyttämä mahdollisuus. Kyseessä on kuitenkin idea, jonka aika on vielä tulossa. Mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja kuntarajojen yli koetaan vanhempien parissa erittäin tarpeelliseksi.
Kuninkaankolmion asunnot ja asuinympäristö halutaan toteuttaa ihmisten tarpeiden mukaisesti. Ikääntyvien, maahanmuuttajien ja yksinasuvien määrän kasvaessa perhemuodot ja elämäntavat kuitenkin erilaistuvat. Miten entistä yksilöllisempiin ja moninaisempiin asumisen tarpeisiin tulisi vastata?
Kaavoitus on enenevässä määrin vuoropuhelua eri suunnittelun osapuolien kesken. Myös Kuninkaankolmion alueella kaavoittajan työssä on ratkaisevaa kyky kuunnella ja taito perustella eri vaihtoehtoja.
Kuninkaankolmion seudullista aluekehittämisprojektia ohjaa kolmen kaupungin apulaiskaupunginjohtajista muodostuva ryhmä. Tässä haastattelussa he vastaavat kysymyksiin Kuninkaankolmion alueen nykyisistä haasteista ja esittävät visionsa alueen tulevaisuudesta.
Kuninkaankolmiossa Espoon, Helsingin ja Vantaan raja-alueella kolme kaupunkia tekevät yhteistyötä, jotta kaupunkirakennetta, palveluja ja liikkumista voitaisiin suunnitella ja toteuttaa joustavasti ja kuntarajoista riippumatta.
Ketkä ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Kuninkaankolmion aluetta? Tähän vastaa Kuninkaan kummit -niminen kirjoitussarja.