Mätisfestarit on jo käsite
Ensimmäiset Mätäjokivesifestivaalit järjestettiin vuonna 1997 ja viimeiset sunnuntaina 30.5. 2010. Mätisfestarit sai alkunsa siitä, kun Helsingin kaupunki ryhtyi laskemaan jokeen lisävettä Silvolan tekoaltaasta toukokuussa 97. Tällöin Kannelmäki-Seura päätti siirtää perinteisen Kannelmäki-päivän ostoskeskuksesta Mätäjoen rannalle.
Nyttemmin neljäntoista vuoden jälkeen festareista on tullut jo käsite ja Kartanonhaassa Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella ’Stadin kansanjuhlassa’ juhlii päivän mittaan tuhansia ihmisiä. Ja asukkaat voivat nauttia niin kalastuksesta kuin hyvästä ohjelmastakin.
Kiitos Helsingin Liikuntaviraston Matti Mielosen, jokeen on festareiden yhteydessä joka vuosi laskettu satoja kirjolohia, joita on päässyt kalastamaan välittömästi. Ja ilman kalastuskorttia. Vaikka joen nimi onkin Mätäjoki, siellä on myös pysyvä hauki- ja ahvenkanta.
Yhdessä edesmenneen toimittaja Antti Kovasen kanssa teimme joesta kaksi lyhytelokuvaa. Ensimmäinen ’Mätäzon Stadin Amazon’ esitettiin TV 1:ssä vuonna 1993 ja toinen ’Mätäjokiblues’ valmistui toukokuussa 2003 ja sen osti Helsingin kaupunki.
Viihteelliset jokidokumentit kertovat mm., että Mätäjoki on satakielen kehto ja pääkaupunkiseudun esihistorian avain. Alueella asuttiin jo 7000 vuotta sitten. Tänään se on pysyvä ja virkistävä keidas keskellä kivierämaata.
Mätisfestareiden myötä joesta on tullut myös juhlapaikka, jossa ihmisiä ovat viihdyttäneet monet tunnetut taiteilijat; Eino Grön, Amadeus, Annikki Tähti, Reijo Kallio, Taisto Saaresaho, Jussi Raittinen, Hanna Ekola, Petri Hohenthal, Reijo Taipale, Harri Saksala, Vilho Vartiainen, Risto Autio, Vieno Kekkonen, Jorma Pulkkinen, Keijo Purmonen, Timo Turpeinen, Lasse Liemola, Heinäsirkka jne.
Tapahtumassa ovat vierailleet myös niin eduskunnan kuin Helsingin ja Vantaan johtavat poliittiset päättäjät. Ihmiset ovat voineet vaihtaa mielipiteitä kansanedustajien, ministereiden, valtuutettujen ja kaupunginjohtajien kanssa.
Parhaimmillaan festareilla on käyty keskusteluja yli kaupunkirajojen menevästä yhteistyöstä. Kuninkaan kolmion myötä kuntien näkemykset ovat lähentyneet ja seutupalvelujen, kuten liikkuminen, vesi, jätevesi, energia, erikoissairaanhoito, yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus, laatu on noussut.
Kartanonhaassa on ollut esillä myös yhdystien rakentaminen Malminkartanon ja Kannelmäen välille. Jos tällainen saataisi aikaiseksi esimerkiksi vain julkiselle liikenteelle, ihmisten ei tarvitsisi kiertää viittä kilometriä asioidessaan eri kaupunginosissa. Samalla uusi katu helpottaisi yhteyksiä Myyrmäen ja Kannelmäen välillä.
Yhdystien rakentaminen tulee varmastikin ajankohtaiseksi silloin kun Honkasuota ja Kuninkaantammea ruvetaan rakentamaan tai viimeistään siinä vaiheessa, kun Kannelmäen terveysasema siirtyy Prisman viereiselle tontille.
Helsingin ja Vantaan raja on veteen piirretty viiva. Syntyperäisiä stadilaisia taitaa asua Myyrmäessä yhtä paljon kuin Kaarelassa. Enää ei kaupunkien rajalla, joka on kivenheiton päässä Mätiksestä, peritä tullimaksua. Pönttövuoren kautta Stadiin tulleet ja Vaasankadulta Vantaalle siirtyneet ovat löytäneet toisensa Mätisfestareilla ja kanssakäyminen yli kuntarajojen sujuu hyvässä hengessä.
Kari Varvikko
Kuva Mätisfestareilta 2009. Kuvaaja Simo Karisalo